Osakkeen tunnusluvut ovat laskennallisia lukuja, joiden avulla voit arvioida pörssiyhtiön arvostusta, kannattavuutta, vakavaraisuutta ja riskiä – ja verrata eri yhtiöitä keskenään samoilla mittareilla. Tässä oppaassa käydään selkokielellä läpi tärkeimmät tunnusluvut, kuten P/E, P/B, osinkotuotto ja EPS: mitä kukin kertoo, miten se lasketaan ja miten lukua kannattaa tulkita. Tunnusluvut eivät yksin kerro, kannattaako osake ostaa, mutta ne auttavat sinua tekemään omat johtopäätöksesi.
Mitä osakkeen tunnusluvut ovat?
Tunnusluku tarkoittaa yksittäistä mittaria, joka tiivistää yhtiön tilinpäätöksen tai pörssikurssin tiedon yhdeksi vertailukelpoiseksi luvuksi. Yksittäinen euromäärä – esimerkiksi yhtiön tulos tai osakkeen hinta – ei vielä kerro, onko osake kallis vai halpa. Kun hinta suhteutetaan yhtiön tulokseen, omaan pääomaan tai osinkoon, saadaan luku, jota voi verrata muihin yhtiöihin ja saman yhtiön aiempiin vuosiin.
Tunnusluvut jaetaan karkeasti neljään ryhmään:
- Arvostuksen tunnusluvut suhteuttavat osakkeen hinnan yhtiön tulokseen, omaan pääomaan, liikevaihtoon tai osinkoon. Esimerkkejä ovat P/E, P/B, P/S, EV/EBIT ja osinkotuotto.
- Kannattavuuden tunnusluvut kertovat, kuinka tehokkaasti yhtiö tekee tulosta pääomalleen ja liikevaihdolleen, kuten ROE, ROI ja liiketulosprosentti.
- Vakavaraisuuden tunnusluvut kuvaavat yhtiön velkaisuutta ja taloudellista asemaa, esimerkiksi omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.
- Riskin tunnusluvut mittaavat osakekurssin heilahtelua ja markkinaherkkyyttä, kuten volatiliteetti, beta ja Sharpen mittari.
Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät tunnusluvut, niiden laskentakaavat ja tulkinnan yhteen. Yksityiskohtaisemmat selitykset löydät taulukon jälkeisistä osioista.
Tunnuslukujen pikaopas
| Tunnusluku | Laskentakaava | Mitä kertoo | Nyrkkisääntö |
|---|---|---|---|
| P/E-luku | Osakkeen hinta / EPS | Hinnan suhde tulokseen | Vertaa toimialan sisällä; Helsingissä pitkällä aikavälillä n. 16 |
| EPS (osakekohtainen tulos) | Nettotulos / osakkeiden lukumäärä | Voitto yhtä osaketta kohti | Seuraa kehitystä useamman vuoden ajalta |
| P/B-luku | Osakkeen kurssi / osakekohtainen oma pääoma | Hinnan suhde taseen substanssiin | Vakain suhdanteiden yli; varo liikearvoa ja aineetonta omaisuutta |
| P/S-luku | Markkina-arvo / liikevaihto | Hinnan suhde myyntiin | Toimii myös tappiollisille; ei huomioi kannattavuutta |
| EV/EBIT | (Markkina-arvo + nettovelka) / liiketulos | Arvostus velka huomioiden | Sopii eri pääomarakenteiden vertailuun |
| Osinkotuotto-% | Osakekohtainen osinko / osakkeen kurssi | Osinkona saatava tuotto | Tarkista myös osingonjakosuhde; yli 100 % ei kestävä |
| ROE (oman pääoman tuotto) | Nettotulos / oma pääoma | Tuotto omalle pääomalle | Yli 15 % pitkällä aikavälillä laatuyhtiön merkki |
| ROI (sijoitetun pääoman tuotto) | (Nettotulos + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma | Tuotto koko sidotulle pääomalle | Mitä korkeampi, sitä tehokkaampi pääoman käyttö |
| Omavaraisuusaste | Oma pääoma / (taseen loppusumma − saadut ennakot) | Oman pääoman osuus taseesta | Yli 40 % hyvä, alle 30 % heikko |
| Gearing (nettovelkaantumisaste) | Korollinen nettovelka / oma pääoma | Velkaisuus suhteessa omaan pääomaan | Negatiivinen = vahva; yli 100 % = enemmän velkaa kuin omaa pääomaa |
Arvostuksen tunnusluvut
Arvostusluvut vastaavat kysymykseen, onko osake hinnoiteltu halvaksi vai kalliiksi suhteessa siihen, mitä yhtiö tuottaa tai omistaa. Niitä on järkevintä verrata saman toimialan yhtiöiden kesken, koska eri toimialoille hyväksytään erilaiset arvostustasot.
P/E-luku
P/E-luku (price-to-earnings) kuvaa osakkeen hinnan suhdetta yhtiön tulokseen. Se lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella (EPS) – tai vastaavasti yhtiön markkina-arvo nettotuloksella:
- P/E = osakkeen hinta / osakekohtainen tulos (EPS)
Yksinkertaistettuna P/E kertoo, kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaisi osakkeen hinnan takaisin, jos koko nettotulos pysyisi ennallaan ja jaettaisiin sijoittajalle. Matala P/E tarkoittaa, että maksat vähemmän jokaista tuloseuroa kohti. Helsingin pörssissä P/E on pitkällä aikavälillä ollut keskimäärin noin 16:n tuntumassa, mutta vaihtelu on ollut suurta.
P/E-lukua on mielekästä verrata vain saman toimialan sisällä, eikä se huomioi yhtiön nettovelkaa, kasvunäkymiä tai markkinatilannetta. Jos yhtiö tekee tappiota, P/E-luku on negatiivinen tai sitä ei voi laskea mielekkäästi lainkaan: esimerkiksi tappiollisen, kliinisen kehitysvaiheen yhtiön kuten Faronin osakkeen arvostusta ei voi arvioida P/E-luvulla. Tällöin käytetään muita mittareita, kuten P/S-lukua.
Osakekohtainen tulos (EPS)
EPS (earnings per share, osakekohtainen tulos) kertoo, paljonko tilikauden voittoa kohdistuu yhtä osaketta kohden. Se lasketaan jakamalla tilikauden nettotulos osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä:
- EPS = nettotulos / osakkeiden lukumäärä
EPS on P/E-luvun rakennuspalikka, ja sen kehitystä kannattaa seurata useamman vuoden ajalta. Kasvava osakekohtainen tulos kertoo yleensä paranevasta kannattavuudesta, mutta luku voi nousta myös siksi, että yhtiö on ostanut omia osakkeitaan ja pienentänyt osakemäärää.
P/B-luku
P/B-luku (price-to-book) suhteuttaa osakkeen kurssin yhtiön taseen omaan pääomaan osaketta kohden eli niin sanottuun kirja-arvoon:
- P/B = osakkeen kurssi / osakekohtainen oma pääoma
P/B kertoo, kuinka paljon markkina on valmis maksamaan yhtiön taseen substanssista. Kirjanpidolliset arvot eivät välttämättä vastaa omaisuuden käypiä arvoja, joten lukua kannattaa tulkita varoen – etenkin jos taseessa on paljon liikearvoa (goodwilliä). Mittari menettää luotettavuuttaan, jos yhtiön liiketoiminta nojaa vahvasti aineettomaan omaisuuteen, kuten osaamiseen tai brändiin, joka ei näy taseessa. Vahvuutena P/B on yksi vakaimmista tunnusluvuista suhdannesyklin yli, mikä tekee siitä käyttökelpoisen etenkin pääomavaltaisilla toimialoilla, kuten pankeissa ja teollisuudessa.
P/S-luku
P/S-luku (price-to-sales) kuvaa osakekannan markkina-arvon ja yhtiön liikevaihdon välistä suhdetta:
- P/S = markkina-arvo / tilikauden liikevaihto
P/S-luvun etu suhteessa P/E-lukuun on, että se voidaan laskea myös tappiollisille yhtiöille, joilla ei vielä ole voittoa. Siksi se on suosittu kasvuyhtiöiden arvioinnissa. Mitä korkeampi P/S-luku on, sitä arvokkaampana sijoittajat pitävät yhtiötä suhteessa nykyiseen liikevaihtoon – ja sitä enemmän tulevaa kasvua kurssiin on jo ladattu. P/S ei kuitenkaan huomioi yhtiön kannattavuutta lainkaan, joten suuri liikevaihto ei vielä takaa, että yhtiö tekee voittoa.
EV/EBIT ja EV/EBITDA
EV/EBIT ja EV/EBITDA ovat arvostuskertoimia, jotka huomioivat yhtiön velan. EV (enterprise value, yritysarvo) lasketaan lisäämällä markkina-arvoon korollinen nettovelka. Tämä jaetaan liiketuloksella (EBIT) tai käyttökatteella (EBITDA):
- EV/EBIT = (markkina-arvo + nettovelka) / liiketulos
- EV/EBITDA = (markkina-arvo + nettovelka) / käyttökate
Koska nämä luvut ottavat velan huomioon, ne soveltuvat P/E-lukua paremmin eri pääomarakenteiden omaavien yhtiöiden vertailuun. EV/EBIT kuvaa toistuvaa liiketoiminnan kannattavuutta, kun taas EV/EBITDA sopii, kun verrattavilla yhtiöillä on samankaltainen pääomavaltaisuus.
Osinkotuotto-%
Osinkotuotto kertoo, kuinka suuren tuoton saat osinkoina suhteessa osakkeen hintaan. Se lasketaan jakamalla osakekohtainen osinko osakkeen kurssilla:
- Osinkotuotto-% = osakekohtainen osinko / osakkeen kurssi
Jos yhtiö maksaa 0,40 euron osingon ja osake maksaa 17,50 euroa, osinkotuotto on 0,40 / 17,50 = noin 2,3 %. Luku muuttuu päivittäin kurssin mukana, joten sama osinko tuottaa prosentuaalisesti sitä enemmän, mitä halvemmalla osakkeen ostat. Korkea osinkotuotto ei kuitenkaan aina ole hyvä merkki: se voi johtua myös pudonneesta kurssista. Kannattaa siksi katsoa myös osingonjakosuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan tuloksestaan yhtiö jakaa osinkoina. Yli 100 prosentin osingonjakosuhde ei ole pitkällä aikavälillä kestävä, koska yhtiö ei voi loputtomiin jakaa tulostaan enempää kuin se tienaa.
Esimerkiksi vakaasti osinkoa maksava vähittäiskauppias kuten Tokmannin osake kiinnostaa usein juuri osinkotuoton vuoksi. Kun osingot sijoitetaan uudelleen, korkoa korolle -ilmiö kasvattaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Yhtiöiden osinkojen maksuajankohdat selviävät esimerkiksi osinkokalenterista.
Kannattavuuden tunnusluvut
Kannattavuusluvut kertovat, kuinka tehokkaasti yhtiö muuttaa pääomansa ja myyntinsä voitoksi. Ne auttavat erottamaan laadukkaan liiketoiminnan heikommasta.
Oman pääoman tuotto (ROE)
ROE (return on equity, oman pääoman tuotto) kertoo, kuinka paljon voittoa yhtiö tekee omistajien sijoittamalle pääomalle:
- ROE-% = nettotulos / oma pääoma
Laskelmassa käytetään yleensä oman pääoman keskiarvoa vuoden ajalta. Pitkällä aikavälillä yli 15 prosentin oman pääoman tuottoa voi pitää laatuyhtiön merkkinä. Varo kuitenkin velkavipua: voimakkaasti velkaantunut yhtiö voi näyttää hetkellisesti korkeaa ROE:ta, koska sen oma pääoma on pieni. Siksi ROE:ta kannattaa tarkastella useamman vuoden ajalta yhdessä velkaisuuden kanssa.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
ROI (return on investment, sijoitetun pääoman tuotto) ottaa huomioon sekä oman että korollisen vieraan pääoman:
- ROI-% = (nettotulos + rahoituskulut + verot) / keskimääräinen sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma on oma pääoma lisättynä korollisilla veloilla. ROI kertoo, kuinka tehokkaasti yhtiö tuottaa koko liiketoimintaan sidotulle pääomalle riippumatta siitä, onko rahoitus omaa vai lainaa. Mitä korkeampi luku, sitä tehokkaammin pääomaa käytetään.
Liiketulosprosentti (EBIT-marginaali)
Liiketulos eli EBIT (earnings before interest and taxes) on tulos ennen korkoja ja veroja. Liiketulosprosentti suhteuttaa sen liikevaihtoon:
- EBIT-% = liiketulos / liikevaihto
Luku kertoo, kuinka suuri osa myynnistä jää katteeksi varsinaisen liiketoiminnan kulujen jälkeen. Tyypillinen taso vaihtelee voimakkaasti toimialoittain, joten vertailu kannattaa tehdä kilpailijoihin nähden.
Vakavaraisuuden tunnusluvut
Vakavaraisuusluvut kertovat, kuinka hyvin yhtiö kestää huonoja aikoja ja kuinka paljon sillä on velkaa suhteessa omaan pääomaan.
Omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman osuutta koko taseesta:
- Omavaraisuusaste-% = oma pääoma / (taseen loppusumma − saadut ennakot)
Useimmilla yhtiöillä, joilla ei ole merkittäviä ennakkomaksuja, laskenta yksinkertaistuu muotoon oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla. Nyrkkisääntönä yli 40 prosentin omavaraisuusaste on hyvä, eikä yhtiö ole ainakaan heti kaatumassa, kun taas alle 30 prosenttia on heikko lukema.
Nettovelkaantumisaste (gearing)
Nettovelkaantumisaste eli gearing kuvaa korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan:
- Gearing-% = korollinen nettovelka / oma pääoma
Nettovelka saadaan vähentämällä korollisista veloista kassavarat, pankkisaamiset ja arvopaperit. Negatiivinen gearing kertoo vahvasta taloudellisesta asemasta: yhtiöllä on enemmän rahaa kuin korollista velkaa. Yli 100 prosentin gearing taas tarkoittaa, että yhtiöllä on enemmän velkaa kuin omaa pääomaa, mikä lisää riskiä etenkin korkojen noustessa.
Riskin tunnusluvut
Riskimittarit kuvaavat sitä, kuinka paljon osakkeen arvo heilahtelee ja miten herkästi se reagoi markkinoiden liikkeisiin.
- Volatiliteetti mittaa osakekurssin heilahtelun voimakkuutta. Mitä suurempi volatiliteetti, sitä enemmän kurssi vaihtelee ja sitä suurempi on lyhyen aikavälin riski.
- Beta (β) mittaa osakkeen herkkyyttä markkinan liikkeille. Beta 1 tarkoittaa, että osake liikkuu suunnilleen markkinan mukana, yli yhden voimakkaammin ja alle yhden vaimeammin.
- Sharpen mittari kertoo riskikorjatun tuoton eli sen, kuinka paljon tuottoa sijoitus on antanut yli riskittömän koron suhteessa otettuun riskiin. Mitä korkeampi luku, sitä parempi tuotto suhteessa riskiin.
Näin tulkitset tunnuslukuja oikein
Yksittäinen tunnusluku johtaa harvoin oikeaan johtopäätökseen. Vältä yleisimmät sudenkuopat:
- Vertaa saman toimialan sisällä. Esimerkiksi kasvuyhtiön ja pankin P/E- tai P/B-lukuja ei voi suoraan verrata keskenään.
- Käytä useaa lukua yhtä aikaa. Arvostus-, kannattavuus- ja velkaisuusmittarit täydentävät toisiaan; yksittäinen matala P/E voi kätkeä heikon taseen.
- Muista, että luvut katsovat taaksepäin. Tunnusluvut perustuvat usein menneeseen tulokseen, eivätkä kerro suoraan tulevasta kehityksestä.
- Tarkista ajantasaisuus. Kurssiin perustuvat luvut, kuten P/E ja osinkotuotto, muuttuvat päivittäin. Käytä aina tuoreita lukuja.
- Huomioi kertaluonteiset erät. Yksittäisen vuoden tulosta voivat vääristää myyntivoitot tai -tappiot, jotka eivät kuulu varsinaiseen liiketoimintaan.
Mistä löydät osakkeen tunnusluvut?
Tunnusluvut ovat julkista tietoa, ja ne löytyvät useasta lähteestä:
- Pörssiyhtiöiden tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset yhtiöiden omilta sijoittajasivuilta.
- Sijoituspalveluiden ja välittäjien osakesivut, joilla valmiiksi lasketut tunnusluvut näkyvät kunkin osakkeen kohdalla.
- Nasdaq Helsingin ja riippumattomien analyysitalojen julkaisemat yhtiökohtaiset tiedot.
Koska kurssiin sidotut luvut elävät jatkuvasti, kannattaa käyttää ajantasaista lähdettä. Voit seurata reaaliaikaisia pörssikursseja ja tarkistaa niiden perusteella tuoreimmat arvostusluvut ennen omia johtopäätöksiäsi.
Vastuuvapauslauseke
Tämä artikkeli on yleistä tietoa osakkeiden tunnusluvuista, ei sijoitusneuvontaa eikä osto- tai myyntisuositus. Emme ole sijoitusneuvojia. Osakesijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, ja menneet tuotot tai tunnusluvut eivät ole tae tulevasta kehityksestä. Tunnusluvut perustuvat mennyttä kuvaaviin lukuihin ja muuttuvat kurssien ja tulosten myötä, joten tarkista aina ajantasaiset tiedot luotettavasta lähteestä. Tee oma tutkimuksesi ja tarvittaessa konsultoi valtuutettua sijoitusneuvojaa ennen sijoituspäätöksiä. Suomessa sijoituspalveluita valvoo Finanssivalvonta.
Lähteet
- Inderes – P/E-luku (Sijoituskoulu)
- Inderes – Mikä on P/B-luku
- Nordnet Koulu – P/B-luku
- Nordnet Koulu – P/S-luku
- Inderes – Tunnusluvut EV/EBIT, EV/EBITA, EV/EBITDA ja EV/Sales
- Nordnet Koulu – Mikä on osinko ja miten osinkotuotto lasketaan
- Inderes – Viisi sijoittamisen tunnuslukua: ROE, ROI, gearing, omavaraisuusaste, EBIT
- Azets – Yritysten tunnusluvut (maksuvalmius: current ratio ja quick ratio)
Usein kysytyt kysymykset (UKK/FAQ)
Mitkä ovat tärkeimmät osakkeen tunnusluvut aloittelijalle?
Aloittelijalle hyvä perusvalikoima ovat P/E-luku ja P/B-luku arvostukseen, osinkotuotto tuoton arviointiin, EPS eli osakekohtainen tulos sekä oman pääoman tuotto (ROE) kannattavuuteen. Näillä saa jo melko kattavan kuvan yhtiön hinnoittelusta ja laadusta, kun lukuja vertaa saman toimialan yhtiöihin.
Mikä on hyvä P/E-luku?
Yhtä oikeaa arvoa ei ole, koska hyväksyttävä P/E vaihtelee toimialoittain ja yhtiön kasvuvauhdin mukaan. Helsingin pörssissä P/E on pitkällä aikavälillä ollut keskimäärin noin 16:n tuntumassa. Matala P/E voi viitata edulliseen arvostukseen mutta myös heikkoihin kasvunäkymiin, joten lukua tulee tulkita yhdessä muiden tunnuslukujen kanssa.
Mikä on maksuvalmiuden tunnusluku?
Maksuvalmius eli likviditeetti kertoo, pystyykö yhtiö selviytymään lyhytaikaisista veloistaan. Yleisimmät mittarit ovat current ratio (vaihtuvat vastaavat jaettuna lyhytaikaisilla veloilla) ja quick ratio, jossa vaihto-omaisuutta ei lasketa mukaan. Karkeana nyrkkisääntönä current ratio noin 2 ja quick ratio noin 1 pidetään hyvinä.
Mitkä ovat tilinpäätöksen tärkeimmät tunnusluvut?
Tilinpäätöksestä keskeisiä ovat kannattavuuden mittarit (liiketulosprosentti, ROE, ROI), vakavaraisuuden mittarit (omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste) sekä maksuvalmiuden mittarit (current ratio, quick ratio). Pörssisijoittajalle näiden lisäksi olennaisia ovat kurssiin sidotut arvostusluvut, kuten P/E ja osinkotuotto.
Mitä eroa on P/E-luvulla ja EV/EBIT-luvulla?
P/E vertaa osakkeen hintaa yhtiön nettotulokseen eikä huomioi yhtiön velkaa lainkaan. EV/EBIT taas suhteuttaa koko yritysarvon – eli markkina-arvon ja korollisen nettovelan summan – liiketulokseen, joten se ottaa velan mukaan laskelmaan. Siksi EV/EBIT soveltuu P/E-lukua paremmin sellaisten yhtiöiden vertailuun, joiden velkaantuneisuus poikkeaa toisistaan.


