Finanssivalvonta (lyhenne Fiva, ruotsiksi Finansinspektionen) on Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen. Se valvoo, että pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi toimivat lainmukaisesti ja vakaasti.
Tämä sivu selittää, mitä Finanssivalvonta tekee, miten se on organisoitu, miten se suojaa sijoittajia ja kuluttajia, ja millaisia seuraamuksia se voi määrätä. Sisältö on yleistä tietoa.
Mikä Finanssivalvonta on?
Finanssivalvonta aloitti toimintansa 1.1.2009, kun aiempien Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät yhdistettiin. Se toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Fivan tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään laissa Finanssivalvonnasta.
Virasto sijaitsee Helsingissä ja työllistää noin 200 henkilöä. Sen johtajana toimii Tero Kurenmaa (nimitetty tehtävään 15.6.2022 alkaen viideksi vuodeksi). Johtajan nimittää eduskunnan pankkivaltuusto, joka myös valvoo viraston toimintaa.
Finanssivalvonnan tavoitteet on kirjattu lakiin, ja ne keskittyvät kolmeen asiaan: finanssimarkkinoiden vakauteen, yleisen luottamuksen säilymiseen ja hyvien menettelytapojen noudattamiseen. Käytännössä Fiva ei seuraa vain taseiden kuntoa, vaan myös sitä, miten yhtiöt kohtelevat asiakkaitaan ja markkinoivat tuotteitaan.
Mitä Finanssivalvonta valvoo?
Fivan valvonta kattaa laajan joukon finanssialan toimijoita, ja se jakautuu karkeasti muutamaan osa-alueeseen:
Vakausvalvonta. Varmistetaan, että pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on riittävästi pääomaa riskiensä kattamiseen.
Menettelytapavalvonta. Seurataan, että asiakkaille annetaan oikeat tiedot ja että markkinointi on totuudenmukaista.
Markkinoiden valvonta. Estetään sisäpiiritiedon väärinkäyttöä ja markkinoiden manipulointia sekä valvotaan pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuutta.
Rahanpesun esto. Valvotaan, että laitoksilla on toimivat prosessit asiakkaan tuntemiseen (KYC) ja epäilyttävien liiketoimien raportointiin.
Suuri osa säännöistä tulee nykyään suoraan EU:sta, ja Finanssivalvonnan tehtävänä on toimeenpanna ja valvoa niitä Suomen markkinalla.
Pankkivalvonta ja yhteistyö EKP:n kanssa
Suomen merkittävimmät pankit kuuluvat Euroopan keskuspankin (EKP) suoraan valvontaan osana yhteistä valvontamekanismia (SSM). Finanssivalvonta osallistuu tähän yhteistyöhön yhteisissä valvontaryhmissä ja avustaa EKP:tä sen valvontatehtävässä.
Pienempien suomalaisten pankkien suora valvonta on edelleen Finanssivalvonnalla, mutta niihin sovelletaan samoja standardeja. Pankkivalvonnan keskeinen työkalu on SREP-prosessi (Supervisory Review and Evaluation Process), jossa kunkin pankin riskiprofiili arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin perusteella pankille voidaan asettaa esimerkiksi lisäpääomavaatimuksia.
Makrovakaus
Makrovakausvalvonta tarkastelee koko rahoitusjärjestelmää yhtenä kokonaisuutena yksittäisen yhtiön sijaan. Finanssivalvonnan johtokunta tekee säännöllisesti päätöksiä makrovakausvälineistä, joita ovat esimerkiksi:
Muuttuva lisäpääomavaatimus (vastasyklinen puskuri), joka reagoi luotonannon ylikuumenemiseen.
Enimmäisluototussuhde eli lainakatto, joka rajoittaa asuntolainan määrää suhteessa vakuuksiin.
O-SII-lisäpääomavaatimukset, jotka kohdistuvat rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin pankkeihin.
Järjestelmäriskipuskuri, jolla varaudutaan rakenteellisiin riskeihin.
Fiva tekee tässä yhteistyötä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kanssa. Tavoitteena on estää luottokuplien synty ja varmistaa, että luotonanto säilyy vakaana myös vaikeina aikoina.
Sijoittajansuoja
Yksi Finanssivalvonnan keskeisistä tehtävistä on suojata sijoittajia ja pitää arvopaperimarkkinat avoimina ja luotettavina. Tämä tarkoittaa muun muassa:
Tiedonantovelvollisuuden valvontaa. Pörssiyhtiöiden on kerrottava sijoittajille olennaiset tiedot, jotka voivat vaikuttaa osakkeen arvoon. Fiva valvoo pörssitiedotteita, liputusilmoituksia ja tilinpäätöksiä.
Esitteiden tarkastusta. Sijoitustuotteiden esitteet tarkastetaan ennen niiden julkaisua.
Menettelytapojen valvontaa. Sijoituspalveluiden tarjoajien on noudatettava MiFID II -sääntelyä, joka velvoittaa selvittämään asiakkaan sijoituskokemuksen ja riskinsietokyvyn ennen tuotteiden myyntiä.
Väärinkäytösten estoa. Sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia seurataan valvontajärjestelmillä, jotka tunnistavat poikkeamia kaupankäynnissä.
Fiva ei kuitenkaan ratkaise yksittäisiä riita-asioita sijoittajan ja palveluntarjoajan välillä — niissä voi kääntyä esimerkiksi FINEn (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta) tai kuluttajariitalautakunnan puoleen.
Vakuutus- ja eläkevalvonta
Vakuutuspuolella Finanssivalvonnan tehtävä on varmistaa, että vakuutusyhtiöillä on riittävästi varoja korvausten maksamiseen ja että eläkeyhtiöt hoitavat eläkevaroja vastuullisesti. Valvonnassa käytetään Solvenssi II -kehystä, joka määrittää vakavaraisuusvaatimukset riskipohjaisesti.
Fiva seuraa myös, että vakuutusehdot ovat selkeitä ja että sijoitusvakuutusten kaltaisten yhdistelmätuotteiden kulut ja riskit kerrotaan asiakkaalle ymmärrettävästi.
Digitaalinen valvonta ja DORA
Finanssialan digitalisoituminen on tuonut mukanaan uusia riskejä, joita ohjaa EU:n DORA-asetus (Digital Operational Resilience Act). Se asettaa vaatimuksia muun muassa:
ICT-riskienhallinnalle — tietojärjestelmien riskien tunnistamiselle ja hallinnalle.
Häiriöraportoinnille — velvoite ilmoittaa merkittävistä käyttökatkoista viranomaiselle.
Resilienssitesteille — säännölliset testit ja harjoitukset.
Kriittisille palveluntarjoajille — valvonta ulottuu myös finanssialan IT-alihankkijoihin, kuten pilvipalveluihin.
Lisäksi tekoälyn käyttö esimerkiksi luotonannossa ja sijoitusneuvonnassa on valvonnan kohteena: algoritmien on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä.
Seuraamukset
Jos valvottava rikkoo finanssimarkkinasääntöjä, Finanssivalvonta voi määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Näitä on kolme:
Rikemaksu — lievemmistä laiminlyönneistä, kuten raportoinnin puutteista. Kiinteä tai ennalta määrätty summa.
Julkinen varoitus — menettelytapavirheistä. Ei rahallinen, mutta usein maineen kannalta merkittävä.
Seuraamusmaksu — vakavista rikkomuksista (esimerkiksi vakavaraisuus- tai rahanpesusäännösten rikkominen). Voi olla huomattava — enimmillään esimerkiksi 5 miljoonaa euroa tai jopa 10 prosenttia liikevaihdosta rikkomuksen tyypistä riippuen.
Näiden lisäksi Fiva voi rajoittaa toimiluvan mukaista toimintaa, rajoittaa johdon toimintaa (fit & proper -arviointi) tai tehdä vakavissa tapauksissa tutkintapyynnön poliisille. Kaikki määrätyt seuraamukset ovat julkisia ja julkaistaan Fivan verkkosivuilla.
Kuluttajansuoja
Finanssivalvonta edistää myös yleisön talousosaamista ja kuluttajansuojaa. Se julkaisee oppaita ja varoituksia esimerkiksi sijoitushuijauksista ja kryptovaroihin liittyvistä riskeistä. Vaikka Fiva ei ratkaise yksittäisiä riitoja, se edellyttää valvottavilta asianmukaisia prosesseja asiakasvalitusten käsittelyyn.
Kuluttajan kannattaa muistaa muutama perusasia finanssipalveluissa: tarkista Fivan valvottavarekisteristä, että palveluntarjoajalla on toimilupa; lue tuotteen avaintietolomake ja ymmärrä kulut ja riskit; suhtaudu varauksella ”liian hyviin” tuotto-odotuksiin ja painostavaan myyntiin; ja hyödynnä ongelmatilanteissa FINEa ja kuluttajariitalautakuntaa.
Miten Finanssivalvonta rahoitetaan?
Finanssivalvonnan toiminta katetaan pääosin valvottavilta perittävillä valvonta- ja toimenpidemaksuilla: nämä kattavat noin 95 prosenttia kustannuksista. Loput noin 5 prosenttia tulee Suomen Pankilta, jonka yhteydessä virasto hallinnollisesti toimii.
Tämä rahoitusmalli tarkoittaa, että valvonnan kustannukset jäävät pääosin valvottavien toimijoiden itsensä maksettaviksi, eivät veronmaksajien.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Finanssivalvonta?
Finanssivalvonta (Fiva) on Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen. Se valvoo pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä ja pörssiä. Se aloitti toimintansa 1.1.2009.
Kuka valvoo Finanssivalvonnan toimintaa?
Finanssivalvonnan toimintaa valvoo eduskunnan valitsema pankkivaltuusto. Hallinnollisesti virasto toimii Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen.
Miten tarkistan, onko yrityksellä toimilupa?
Voit tarkistaa valvottavat ja rekisteröidyt toimijat Finanssivalvonnan julkisesta valvottavarekisteristä Fivan verkkosivuilta.
Voiko Finanssivalvonta auttaa saamaan vakuutuskorvauksen?
Ei suoraan. Fiva valvoo yhtiöiden menettelytapoja yleisellä tasolla. Yksittäisissä riidoissa voit kääntyä yhtiön oman valituselimen, FINEn tai kuluttajariitalautakunnan puoleen.
Mitä seuraamuksia Finanssivalvonta voi määrätä?
Kolme hallinnollista seuraamusta: rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Lisäksi Fiva voi rajoittaa toimintaa tai johdon toimivaltaa ja tehdä tutkintapyynnön poliisille.
Miten Finanssivalvonta rahoitetaan?
Noin 95 prosenttia rahoituksesta tulee valvottavilta perittävistä maksuista ja noin 5 prosenttia Suomen Pankilta.
Mikä on DORA-asetus?
DORA (Digital Operational Resilience Act) on EU:n asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä. Se koskee lähes kaikkia finanssialan toimijoita ja niiden kriittisiä IT-palveluntarjoajia.
