Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka pyrkii jäljittelemään tietyn markkinaindeksin kehitystä mahdollisimman tarkasti. Sen suosio perustuu yksinkertaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tyypillisesti mataliin kuluihin.
Tässä oppaassa käydään läpi, mitä indeksirahasto tarkoittaa, miten se käytännössä toimii ja mitä eroa sillä on aktiivisesti hoidettuun rahastoon. Selitämme myös kulujen ja verotuksen perusteet aloittelijalle sekä sen, miten sijoittamisen voi aloittaa.
Indeksirahastot ovat osa laajempaa pitkäjänteisen sijoittamisen kokonaisuutta. Jos yksittäiset osakkeet kiinnostavat, voit tutustua myös osakekursseihin.
Mikä on indeksirahasto?
Indeksirahasto on sijoitusrahasto, jonka tavoitteena on seurata jonkin vertailuindeksin kehitystä. Vertailuindeksi on kokoelma osakkeita, joka kuvaa jonkin markkinan kehitystä – esimerkiksi OMX Helsinki 25 seuraa Helsingin pörssin vaihdetuimpia yhtiöitä.
Käytännössä rahasto omistaa samoja osakkeita samassa suhteessa kuin indeksi. Jos jokin yhtiö muodostaa 10 prosenttia indeksistä, myös rahastossa sen paino on suunnilleen sama.
Indeksirahasto ei tee aktiivista osakevalintaa vaan seuraa indeksiä automaattisesti. Siksi sitä kutsutaan passiiviseksi rahastoksi – vastakohtana aktiiviselle rahastolle, jossa salkunhoitaja valitsee osakkeet itse.
Kuinka indeksirahasto toimii?
Indeksirahaston toiminta perustuu sääntöihin, ei markkinanäkemykseen. Kun indeksin koostumus muuttuu – esimerkiksi uusi yhtiö nousee mukaan tai jonkin yhtiön painoarvo muuttuu – rahasto tekee vastaavat muutokset omistuksiinsa.
Nämä muutokset tehdään yleensä muutaman kerran vuodessa, puhtaasti indeksin sääntöjen mukaan. Salkunhoitaja ei siis yritä arvata, mikä osake nousee tai laskee.
Koska aktiivista analyysiä ja kaupankäyntiä on vähän, indeksirahastojen kulut pysyvät tyypillisesti matalina. Tämä on yksi niiden keskeisistä eduista.
Mitä kulut tarkoittavat?
Rahaston tärkein kulu on hallinnointipalkkio (tai laajemmin ”juoksevat kulut”), joka veloitetaan vuosittain prosenttiosuutena sijoituksesta. Indeksirahastoissa se on usein selvästi matalampi kuin aktiivisissa rahastoissa.
Kulut kannattaa ottaa vakavasti, koska ne vaikuttavat tuottoon korkoa korolle -ilmiön kautta: pienikin vuosittainen kuluero kertyy vuosikymmenten aikana isoksi eroksi lopullisessa salkun arvossa.
Kulujen lisäksi kannattaa tarkistaa mahdolliset merkintä- ja lunastuspalkkiot eli maksut rahaston ostamisesta tai myymisestä. Monissa indeksirahastoissa näitä ei ole, mutta aina kannattaa varmistaa.
Miten valita indeksirahasto?
Oikean indeksirahaston valinta ei ole pelkkää kulujen vertailua. Muutama keskeinen kysymys:
- Mitä markkinaa haluat seurata? Kotimaista kehitystä seuraa esimerkiksi OMX Helsinki 25 -indeksi, kun taas laajaan kansainväliseen hajautukseen sopii esimerkiksi MSCI World -indeksiä seuraava rahasto.
- Kuinka suuret ovat kulut? Matalammat juoksevat kulut parantavat pitkän aikavälin tuottoa.
- Miten rahastoa verotetaan? Kotimaisen ja ulkomaisen rahaston verokohtelu voi erota, erityisesti osinkojen lähdeveron osalta.
- Kasvaako vai jakaako rahasto tuotot? Kasvuosuudessa tuotot sijoitetaan automaattisesti uudelleen; tuotto-osuudessa ne maksetaan ulos ja verotetaan.
Hajautus on indeksirahastojen suuri etu. Koska rahasto omistaa kaikkia indeksin yhtiöitä, yksittäisen yhtiön huono kehitys vaikuttaa vain rajallisesti koko salkkuun.
Esimerkkejä suomalaisista indeksirahastoista
Alla on muutama Suomessa tunnettu indeksirahasto esimerkkeinä. Kyseessä eivät ole suositukset, vaan havainnollistus siitä, millaisia vaihtoehtoja markkinoilla on. Tarkista aina rahaston ajantasaiset kulut ja säännöt sen avaintietoasiakirjasta, sillä ne voivat muuttua.
- Nordnet Suomi Indeksi: seuraa OMX Helsinki 25 ESG Responsible -indeksiä. Sen hallinnointipalkkio on 0,00 %, mikä on poikkeuksellista. Rahasto maksaa silti sisäisiä kaupankäyntikuluja, joten ”täysin kuluton” ei tarkoita, ettei kuluja synny lainkaan.
- Seligson & Co Suomi-indeksirahasto: pitkään markkinoilla ollut kotimainen indeksirahasto, jonka hallinnointipalkkio on korkeampi kuin edellä (viime aikoina noin 0,45 %). Seligsonilla on myös erillinen OMX Helsinki 25 -pörssinoteerattu rahasto (ETF), jonka kulut määräytyvät eri tavalla.
- Yhdysvaltoihin sijoittavat indeksirahastot: monet suomalaiset rahastoyhtiöt tarjoavat S&P 500 -indeksiä seuraavia rahastoja, joilla pääsee hajauttamaan Yhdysvaltain suurimpiin pörssiyhtiöihin.
Kuinka aloittaa sijoittaminen indeksirahastoon?
Sijoittamisen aloittaminen on teknisesti yksinkertaista. Useimmat pankit ja verkkovälittäjät tarjoavat mahdollisuuden avata sijoitustili ja tehdä ensimmäinen rahastomerkintä muutamassa minuutissa.
Sijoitussummat voivat olla pieniä – monissa rahastoissa voi aloittaa jo muutamalla eurolla tai kympillä. Ennen aloittamista kannattaa kuitenkin miettiä muutamaa asiaa:
- Kuinka pitkäksi aikaa voit sitoa rahat?
- Millaista tuottoa tavoittelet ja kuinka suurta riskiä siedät?
- Sopiiko sinulle kertasijoitus vai säännöllinen kuukausisäästäminen?
Indeksirahasto sopii erityisesti pitkäjänteiseen, säännölliseen säästämiseen, jolloin markkinoiden lyhytaikaiset heilahtelut tasoittuvat ajan myötä.
Hyvät ja huonot puolet
Indeksirahastoilla on selkeitä etuja, mutta myös rajoitteita. Alla tiivistys molemmista.
| Edut | Rajoitteet |
|---|---|
| Matalat kulut | Seuraa markkinaa myös laskuissa |
| Laaja hajautus | Ei yritä hyödyntää yksittäisiä tilaisuuksia |
| Läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus | Ostaa myös indeksin kalliiksi nousseita yhtiöitä |
| Ei vaadi aktiivista seurantaa | Ei automaattisesti huomioi vastuullisuuskriteerejä (ellei säännöissä toisin) |
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkällä aikavälillä suuri osa aktiivisista rahastoista jää vertailuindeksinsä tuotolle. Tämä on yksi keskeisistä syistä indeksirahastojen suosiolle.
Tuotto ja verotus
Indeksirahaston tuotto riippuu siitä, mitä markkinaa se seuraa. Esimerkiksi Yhdysvaltain S&P 500 -indeksi on tuottanut historiallisesti pitkällä aikavälillä keskimäärin luokkaa 10 prosenttia vuodessa, mutta tuotto vaihtelee vuosittain paljon. Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta.
Verotuksen osalta pääasiat Suomessa:
- Rahaston myyntivoitosta maksetaan pääomatuloveroa: 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta.
- Jos luovutusvoittosi ovat yhteensä alle 1 000 euroa vuodessa, myyntivoitto on verovapaa.
- Jos rahasto maksaa tuotto-osuuksia, myös ne verotetaan pääomatulona.
- Ulkomaisten rahastojen kohdalla kannattaa selvittää, peritäänkö osingoista lähdeveroa jo rahaston sisällä, sillä se voi pienentää kokonaistuottoa.
Verosäännöt voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Verohallinnolta. Kaupoista kannattaa pitää kirjaa, sillä se helpottaa veroilmoituksen tekemistä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on indeksirahasto?
Indeksirahasto on passiivinen sijoitusrahasto, joka seuraa tietyn markkinaindeksin kehitystä omistamalla samoja osakkeita samassa suhteessa kuin indeksi. Se ei tee aktiivista osakevalintaa.
Mikä on hyvä indeksirahaston kulu?
Matala. Monissa indeksirahastoissa juoksevat kulut ovat luokkaa 0,0–0,2 prosenttia vuodessa. Mitä matalammat kulut, sitä enemmän tuotosta jää sijoittajalle pitkällä aikavälillä.
Mitä eroa on indeksirahastolla ja aktiivisella rahastolla?
Indeksirahasto seuraa indeksiä automaattisesti ja matalin kuluin. Aktiivisessa rahastossa salkunhoitaja valitsee osakkeet ja pyrkii voittamaan markkinan, mutta kulut ovat tyypillisesti korkeammat eikä ylituotto ole taattua.
Mitä tarkoittaa indeksiin sijoittaminen?
Se tarkoittaa varojen hajauttamista laajasti useisiin yhtiöihin indeksin mukaisesti. Sijoittaja seuraa tällöin markkinan keskimääräistä kehitystä ilman aktiivista osakevalintaa.
Onko pankeilla indeksirahastoja?
Kyllä. Lähes kaikilla suomalaisilla pankeilla ja verkkovälittäjillä, kuten OP:lla, Nordealla, Danske Bankilla ja Nordnetilla, on omia indeksirahastoja.
Kuinka pienellä summalla voi aloittaa?
Monissa rahastoissa voi aloittaa hyvin pienellä summalla, joissakin jo muutamalla eurolla. Säännöllinen kuukausisäästäminen sopii indeksirahastoihin erityisen hyvin.
Miten indeksirahaston tuottoa verotetaan?
Myyntivoitosta ja mahdollisista tuotto-osuuksista maksetaan pääomatuloveroa (30 % / 34 %). Jos luovutusvoitot ovat alle 1 000 euroa vuodessa, ne ovat verovapaita. Verotus voi muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnolta.
