Yhdysvaltain pörssi on maailman suurin ja seuratuin osakemarkkina. Suomalaiselle sijoittajalle se tarjoaa pääsyn maailman tunnetuimpiin yhtiöihin ja laajaan hajautukseen, mutta mukana tulee myös valuuttariski ja hieman erilainen verotus kuin kotimaisilla osakkeilla.
Tämä sivu selittää, miten USA:n pörssi on rakennettu, mitkä ovat sen keskeiset indeksit, milloin se on auki ja miten osinkoja ja myyntivoittoja verotetaan suomalaisella sijoittajalla. Sisältö on yleistä tietoa, ei sijoitussuositus.
USA:n pörssin rakenne
Yhdysvaltain osakemarkkina on markkina-arvoltaan selvästi maailman suurin — se muodostaa suuren osan koko maailman osakemarkkinoiden arvosta. Kaksi keskeistä markkinapaikkaa ovat:
NYSE (New York Stock Exchange) — maailman suurin pörssi markkina-arvolla mitattuna. Perinteisesti kotina suurille teollisuus-, rahoitus- ja kulutusyhtiöille.
Nasdaq — teknologiapainotteinen, täysin sähköinen pörssi. Kotina monille teknologia-, bioteknologia- ja kasvuyhtiöille.
Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvoo SEC (Securities and Exchange Commission), joka asettaa listayhtiöille tiukat raportointivaatimukset. Tämä läpinäkyvyys on yksi syy markkinan suosioon.
Keskeiset indeksit
USA:n markkinaa seurataan pitkälti kolmen pääindeksin kautta:
S&P 500 on laajin ja seuratuin. Se sisältää noin 500 suurta yhtiötä ja kattaa suuren osan markkinan kokonaisarvosta. Se on tyypillisin ”koko markkinan” mittari ja monen indeksirahaston kohde.
Nasdaq 100 sisältää 100 suurinta Nasdaqiin listattua ei-rahoitusalan yhtiötä. Se on teknologiapainotteinen ja siksi tyypillisesti volatiilimpi.
Dow Jones Industrial Average on vanhin indeksi. Se koostuu 30 suuresta yhtiöstä ja on hintapainotteinen (kalliimman osakkeen liike vaikuttaa enemmän kuin halvemman), toisin kuin markkina-arvopainotteiset S&P 500 ja Nasdaq 100.
Näiden lisäksi Russell 2000 seuraa pienempiä yhtiöitä (small cap).
Teknologiajättien suuri painoarvo
Yhdysvaltain markkinaa hallitsee 2020-luvulla joukko suuria teknologiayhtiöitä (usein nimellä ”Magnificent Seven”: Apple, Microsoft, Alphabet, Amazon, Nvidia, Meta ja Tesla). Näiden yhtiöiden suuri koko tarkoittaa, että ne painavat paljon markkina-arvopainotteisissa indekseissä.
Tämä on sijoittajalle sekä etu että riski: yhtiöt ovat erittäin kannattavia, mutta kun muutama yhtiö painaa indeksissä paljon, koko indeksin suunta riippuu osin niiden menestyksestä. Indeksisijoittaja saa siis vähemmän hajautusta kuin osakkeiden lukumäärä antaisi ymmärtää.
Kaupankäyntiajat
Yhdysvaltain pörssien varsinainen kaupankäynti on auki paikallista aikaa 9.30–16.00 (New York). Suomen aikaa tämä on tavallisesti noin klo 16.30–23.00. Suomen ja Yhdysvaltain kesäaikaan siirtyminen tapahtuu eri viikkoina, joten muutaman viikon ajan vuodessa aukioloaika voi olla tunnin verran totutusta poikkeava.
Osinkojen verotus suomalaiselle
Yhdysvaltalaisen osakkeen osinkoa verotetaan lähtökohtaisesti kahdessa maassa: Yhdysvalloissa lähdeverona ja Suomessa pääomatulona. Suomen ja Yhdysvaltain välinen verosopimus estää kaksinkertaisen verotuksen — mutta se, miten tämä käytännössä toimii, riippuu tilityypistä.
W-8BEN-lomake. Kun sijoittaja täyttää välittäjänsä kautta W-8BEN-lomakkeen, Yhdysvallat perii osingoista verosopimuksen mukaisen 15 %:n lähdeveron 30 %:n sijaan. Huomaa kuitenkin, että kaikki välittäjät eivät sovella alennettua 15 %:n kantaa kaikille asiakkaille — osa perii täyden 30 %:n lähdeveron dokumentaatiovaatimusten vuoksi. Tarkista käytäntö omalta välittäjältäsi.
Tavallisella arvo-osuustilillä (AOT): USA:han maksettu 15 %:n lähdevero hyvitetään Suomen verotuksessa. Käytännössä Suomessa osinko on 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa (pääomatulovero 30 % / 34 %), ja ulkomaille maksettu lähdevero vähennetään Suomen verosta kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Lähdeveroa ei siis makseta erikseen Suomen veron ”päälle”.
Osakesäästötilillä (OST): ulkomaista lähdeveroa ei hyvitetä. USA:han maksettu 15 % jää siis pysyväksi kustannukseksi (”lähdeverohävikki”), vaikka tilin sisäinen kaupankäynti ja osingot muuten ovatkin verovapaita nostoon asti. Tämä on tärkeä ero: ulkomaisten osinko-osakkeiden kohdalla AOT voi olla verotuksellisesti OST:tä edullisempi. Lue lisää osakesäästötilistä ja osingoista.
Myyntivoittojen verotus
Yhdysvaltalaisten osakkeiden myyntivoittoja verotetaan vain Suomessa, samoin kuin kotimaisten osakkeiden. Myyntivoitto on pääomatuloa: veroprosentti on 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % sen ylittävältä osalta.
Vaihtoehtoisesti myyntivoiton voi laskea hankintameno-olettamalla: alle 10 vuotta omistetuista osakkeista voi vähentää 20 % myyntihinnasta ja vähintään 10 vuotta omistetuista 40 %. Myyntivoittojen verotus toimii siis samoin riippumatta siitä, onko osake suomalainen vai yhdysvaltalainen. Lue lisää osakkeiden myynnin verotuksesta.
Valuuttariski
Yhdysvaltalaiset osakkeet on noteerattu dollareissa, joten suomalaisen sijoittajan tuotto riippuu sekä osakekurssista että dollarin ja euron välisestä kurssista.
Jos dollari vahvistuu euroon nähden, sijoituksen arvo nousee euroissa mitattuna, vaikka osakekurssi pysyisi paikallaan. Jos dollari heikkenee, euromääräinen arvo laskee, vaikka dollarikurssi ei muuttuisi. Valuuttaliikkeet voivat siis kasvattaa tai pienentää tuottoa merkittävästi.
Valuuttariskiä ei voi täysin poistaa, mutta sitä voi tasoittaa esimerkiksi ostamalla säännöllisesti eri aikoina (jolloin keskikurssi tasoittuu) tai käyttämällä valuuttasuojattuja rahastoja. Valuuttasuojaus tuo kuitenkin omat kulunsa.
Miten USA:n pörssiin voi sijoittaa
Suomalainen sijoittaja pääsee USA-markkinoille tavallisimmin kahdella tavalla:
ETF-rahastot. Indeksiä (esimerkiksi S&P 500) seuraava pörssinoteerattu rahasto tarjoaa laajan hajautuksen yhdellä ostolla. Kannattaa vertailla rahaston kuluja (TER) ja huomata, että ETF:iä ei voi pitää osakesäästötilillä — ne kuuluvat arvo-osuustilille.
Suorat osakeostot. Yksittäisiä osakkeita (esimerkiksi suuria teknologiayhtiöitä) voi ostaa välittäjän kautta, joka tarjoaa pääsyn USA-markkinoille. Suorat osakkeet voi pitää joko AOT:llä tai OST:llä, mutta osinkojen lähdeverokohtelu eroaa näiden välillä (ks. yllä).
Kumpi tapa sopii kenellekin, riippuu sijoittajan tavoitteista, aktiivisuudesta ja riskinsietokyvystä.
Usein kysytyt kysymykset
Mihin aikaan USA:n pörssi on auki Suomen aikaa?
Varsinainen kaupankäynti on tavallisesti auki noin klo 16.30–23.00 Suomen aikaa (New Yorkissa 9.30–16.00). Kesäaikaan siirtymisen eriaikaisuus voi aiheuttaa muutaman viikon ajan tunnin poikkeaman.
Voiko USA:n osakkeita pitää osakesäästötilillä?
Kyllä, suoria yhdysvaltalaisia osakkeita voi pitää OST:llä. Osinkojen 15 %:n lähdeveroa ei kuitenkaan hyvitetä OST:llä, joten se jää kustannukseksi. ETF-rahastoja ei voi pitää OST:llä, vaan ne kuuluvat arvo-osuustilille.
Paljonko USA:n osingoista menee veroa?
W-8BEN-lomakkeella USA perii yleensä 15 %:n lähdeveron. Tavallisella arvo-osuustilillä tämä hyvitetään Suomen pääomatuloverosta, joten sitä ei makseta erikseen päälle. OST:llä hyvitystä ei saa. Osa välittäjistä perii täyden 30 %:n lähdeveron, jos dokumentaatio ei ole kunnossa.
Miten USA-osakkeiden myyntivoittoja verotetaan?
Myyntivoittoja verotetaan vain Suomessa pääomatulona (30 % / 34 %), samoin kuin kotimaisia osakkeita. Vaihtoehtona voi käyttää hankintameno-olettamaa (20 % tai 40 %).
Mikä on W-8BEN-lomake?
Se on lomake, jolla ulkomainen sijoittaja osoittaa, ettei ole Yhdysvaltain verovelvollinen, ja saa siten osingoista verosopimuksen mukaisen alennetun 15 %:n lähdeveron 30 %:n sijaan. Lomake täytetään välittäjän kautta ja on voimassa yleensä muutaman vuoden kerrallaan.
Miten dollarin kurssi vaikuttaa tuottoon?
Koska osakkeet ovat dollareissa, dollarin vahvistuminen euroon nähden nostaa sijoituksen euromääräistä arvoa ja heikkeneminen laskee sitä — riippumatta itse osakekurssista.
Mitä eroa on S&P 500:lla ja Nasdaq 100:lla?
S&P 500 sisältää noin 500 suurta yhtiötä eri toimialoilta ja on laaja markkinan mittari. Nasdaq 100 sisältää 100 suurinta ei-rahoitusalan Nasdaq-yhtiötä ja on teknologiapainotteinen ja tyypillisesti volatiilimpi.
Mikä on SEC?
SEC (Securities and Exchange Commission) on Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova viranomainen, joka vastaa sijoittajansuojasta ja listayhtiöiden raportointivaatimuksista.
