Suomen finanssiala on kokenut viimeisen vuosikymmenen aikana yhden historiansa suurimmista rakenteellisista murroksista, kun perinteiset pankkipalvelut ovat siirtyneet fyysisistä konttoreista lähes täysin digitaalisiin ympäristöihin. Vielä vuosituhannen alussa rahansiirrot pankkien välillä saattoivat kestää useita päiviä, ja laskujen maksaminen vaati usein fyysistä läsnäoloa tai kömpelöiden verkkopankkitunnusten käyttöä tietokoneella.
Nykyään tilanne on täysin toinen, sillä teknologinen kehitys on mahdollistanut varojen siirtymisen sekunneissa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä muutos ei ole ainoastaan tehostanut talouden kiertonopeutta, vaan se on muuttanut pysyvästi kuluttajien odotuksia palveluiden sujuvuudesta ja saatavuudesta.
Mobiilisovellukset nopeuttavat maksuliikennettä
Älypuhelimien yleistyminen ja mobiilisovellusten kehitys ovat toimineet keskeisinä ajureina tässä muutoksessa, tuoden pankkipalvelut suoraan käyttäjien taskuihin. Kuluttajat eivät enää vertaa pankkipalveluita vain toisiin pankkeihin, vaan digitaalisen asioinnin helppoutta verrataan parhaisiin käyttäjäkokemuksiin sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa. Kun tieto liikkuu reaaliajassa, myös rahan odotetaan liikkuvan samalla nopeudella. Tämä on luonut paineen finanssilaitoksille uudistaa vanhentuneita järjestelmiään ja investoida moderneihin rajapintoihin, jotka mahdollistavat saumattoman tiedonsiirron eri toimijoiden välillä.
Tämä kehitys ei rajoitu vain perinteisiin pankkipalveluihin, vaan se on muokannut odotuksia kaikilla digitaalisilla alustoilla, joissa rahaliikenne on osa palvelukokemusta. Nopea tunnistautuminen on levinnyt sijoituspalveluista myös viihteeseen, ja esimerkiksi kasinot ilman tiliä Suomessa hyödyntävät samoja rajapintoja käyttäjäkokemuksen sujuvoittamiseksi. Kuluttajat valitsevat näitä kansainvälisiä alustoja joustavampien säädösten ja monipuolisempien maksuvaihtoehtojen vuoksi. Sama pätee suoratoistopalveluihin ja mobiilipeleihin, joissa on sisäisiä ostoja – niiden globaali vetovoima on ylittänyt paikalliset tarjonnat.
Kuluttajat ovat tottuneet siihen, että palvelut ovat käytettävissä välittömästi ilman monimutkaisia rekisteröintiprosesseja tai päivien odottelua varojen siirtymisessä, mikä on pakottanut palveluntarjoajat yli toimialarajojen omaksumaan uusia teknologisia ratkaisuja kilpailukykynsä säilyttämiseksi.
Perinteisestä pankkitoiminnasta digitaalisiin ratkaisuihin
Pankkitoiminnan digitalisoituminen on ollut pitkä prosessi, mutta viime vuosina vauhti on kiihtynyt eksponentiaalisesti uusien toimijoiden ja teknologioiden myötä. Aiemmin pankit hallitsivat koko arvoketjua asiakaspalvelusta taustajärjestelmiin, mutta avoin pankkitoiminta on murtanut tämän monopolin ja tuonut markkinoille ketteriä fintech-yrityksiä. Nämä uudet toimijat ovat pystyneet tarjoamaan erikoistuneita ratkaisuja, jotka ovat usein perinteisiä pankkeja käyttäjäystävällisempiä ja kustannustehokkaampia. Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) havaintojen mukaan fintech-ratkaisujen käyttö on kasvanut merkittävästi juuri kustannustehokkuuden tavoitteena, erityisesti kun sääntely on lisääntynyt ja pakottanut toimijat etsimään uusia tapoja optimoida prosessejaan.
Muutos on näkynyt konkreettisesti kuluttajien arjessa, jossa käteisen käyttö on vähentynyt dramaattisesti ja korvautunut erilaisilla mobiilimaksamisen muodoilla. Enää ei ole kyse vain siitä, että laskut maksetaan verkkopankissa, vaan maksaminen on integroitu osaksi muita sovelluksia ja palveluita niin, ettei käyttäjä välttämättä edes huomaa maksutapahtumaa. Tämä ”näkymätön maksaminen” on tehostanut kaupankäyntiä ja poistanut kitkaa ostoprosesseista, mikä on ollut elintärkeää verkkokaupan kasvulle. Samalla se on asettanut uusia vaatimuksia järjestelmien luotettavuudelle, sillä pienikin katkos maksuliikenteessä voi aiheuttaa merkittäviä tappioita ja mainehaittoja.
Digitaalisten ratkaisujen yleistyminen on myös demokratisoinut finanssipalveluita, tuoden edistyneet sijoitus- ja säästämistyökalut tavallisten kuluttajien ulottuville. Mobiilisovellukset mahdollistavat nyt osakekaupan, rahastosäästämisen ja jopa vertaislainauksen hallinnan reaaliajassa, mikä oli aiemmin mahdollista vain ammattimaisille sijoittajille tai vaati käyntiä pankkikonttorissa. Tämä on lisännyt kuluttajien tietoisuutta omasta taloudestaan ja tarjonnut uusia tapoja varallisuuden hallintaan, mutta samalla se on lisännyt tarvetta talousosaamiselle ja digitaalisille taidoille, jotta uusia työkaluja osataan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti.
Vahva tunnistautuminen luottamuksen rakentajana
Digitaalisen maksuliikenteen kulmakivenä toimii luottamus, jota ylläpidetään nykyään vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla. EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) toi mukanaan vaatimuksen vahvasta asiakastunnistamisesta (SCA), mikä on parantanut merkittävästi verkkomaksamisen turvallisuutta. Vaikka aluksi tunnuslukusovellusten ja biometrisen tunnistautumisen käyttöönotto saattoi tuntua kuluttajista hankalalta, ne ovat nopeasti muodostuneet standardiksi, jota ilman digitaalinen asiointi tuntuisi turvattomalta. Tunnistautuminen ei enää suojaa vain rahoja, vaan se toimii digitaalisena henkilöllisyystodistuksena, jolla kirjaudutaan viranomaispalveluihin, terveydenhuoltoon ja luku