Tämä artikkeli tarjoaa syvällisen katsauksen Finanssivalvonnan (Fiva) rooliin, tehtäviin ja strategisiin painopisteisiin vuonna 2026. Finanssivalvonta on Suomen rahoitus- ja vakuutusmarkkinoita valvova viranomainen, jonka tavoitteena on varmistaa finanssimarkkinoiden vakaus, edistää hyviä menettelytapoja ja suojata asiakkaiden sekä sijoittajien etuja. Käymme läpi viraston organisaatiorakenteen, valvontatyökalut kuten sanktiot ja tarkastukset, sekä pureudumme vuoden 2026 erityisteemoihin: digitaaliseen resilienssiin (DORA-asetus), tekoälyn valvontaan ja makrovakauden hallintaan epävakaassa globaalissa talousympäristössä. Artikkelissa analysoidaan myös Finanssivalvonnan suhdetta Euroopan keskuspankkiin (EKP) ja muihin EU-tason valvontaelimiin. Opas on suunniteltu tarjoamaan välttämätöntä tietoa finanssialan ammattilaisille, yritysjohdolle ja valveutuneille sijoittajille, jotka haluavat ymmärtää sääntelykentän vaikutukset liiketoimintaan ja markkinoiden luottamukseen.
Finanssivalvonnan perustehtävät ja toimivalta
Finanssivalvonta on vuonna 2009 perustettu riippumaton viranomainen, joka toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta tekee päätöksensä itsenäisesti. Sen ensisijainen tehtävä on valvoa, että pankit, vakuutusyhtiöt, eläkeyhtiöt, sijoituspalveluyritykset ja pörssi toimivat lainmukaisesti ja vakaasti. Valvonnan piirissä on tuhansia toimijoita, joiden taloudellista asemaa ja riskienhallintaa Fiva seuraa jatkuvasti. Viraston toimivaltuudet ovat laajat: se voi myöntää ja peruuttaa toimilupia, suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja antaa määräyksiä, jotka ohjaavat markkinoiden toimintaa. Vuonna 2026 valvonnan painopiste on siirtynyt yhä enemmän ennakoivaan riskienhallintaan, jossa korostuu yhtiöiden sisäinen hallintotapa (governance) ja kyky kestää äärimmäisiä markkinashokkeja.
Finanssivalvonnan tavoitteet on kirjattu lakiin, ja ne keskittyvät kolmeen pääpilariin: vakauden varmistamiseen, luottamuksen säilyttämiseen ja menettelytapojen valvontaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Fiva ei ainoastaan tarkkaile taseiden kuntoa, vaan myös sitä, miten yhtiöt kohtelevat asiakkaitaan ja miten ne markkinoivat monimutkaisia sijoitustuotteita. Valvontatyö on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi, ja suuri osa sääntelystä tulee nykyään suoraan Euroopan unionilta, jolloin Finanssivalvonnan rooli on toimeenpanna ja valvoa näitä yhteisiä sääntöjä Suomen markkinalla.
- Vakausvalvonta: Varmistetaan, että valvottavilla on riittävästi pääomaa riskien kattamiseksi.
- Menettelytapavalvonta: Seurataan, että asiakkaille annetaan oikeat tiedot ja markkinointi on totuudenmukaista.
- Markkinoiden valvonta: Estetään sisäpiiritiedon väärinkäyttöä ja markkinoiden manipulointia.
- Rahanpesun esto: Valvotaan, että finanssilaitoksilla on tehokkaat prosessit rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi.
Valvottavien sektorien jakauma 2026
| Sektori | Keskeiset valvontakohteet | Valvonnan luonne |
| Pankkisektori | Liikepankit, säästöpankit, luotto-osuuskunnat | Vakavaraisuus ja maksuvalmius |
| Vakuutusala | Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, eläkelaitokset | Vastuuvelan kattaminen ja sijoitusriskit |
| Pääomamarkkinat | Pörssiyhtiöt, rahastoyhtiöt, sijoituspalvelut | Tiedonantovelvollisuus ja läpinäkyvyys |
| Uudet toimijat | Kryptopalveluntarjoajat, joukkorahoitus, Fintech | Rekisteröinti ja operatiiviset riskit |
Strategia 2026–2028: Vaikuttavuus ja aktiivisuus
Vuonna 2026 Finanssivalvonta on käynnistänyt uuden strategiakauden, jonka keskiössä on ”vaikuttava ja aktiivinen valvonta”. Strategia heijastaa muuttunutta toimintaympäristöä, jossa digitalisaatio, tekoäly ja geopoliittiset jännitteet luovat uudenlaisia uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Fivan tavoitteena on olla askeleen edellä markkinoiden kehitystä ja reagoida nopeasti ilmeneviin epäkohtiin. Tämä tarkoittaa entistä tiheämpiä teema-arvioita ja pistokokeita, joilla varmistetaan, että sääntely ei jää vain paperille vaan siirtyy osaksi yhtiöiden päivittäistä toimintaa. Aktiivisuus näkyy myös kansainvälisessä vaikuttamisessa, jossa Suomi pyrkii edistämään selkeää ja tasapuolista sääntelykenttää koko EU-alueella.
Strategian toinen kärki on operatiivinen tehokkuus. Finanssivalvonta hyödyntää itsekin entistä enemmän data-analytiikkaa ja tekoälytyökaluja valvottavien raportoinnin seuraamisessa. Kun tuhannet yhtiöt toimittavat raporttejaan digitaalisesti, automaatio auttaa tunnistamaan poikkeamat ja riskikeskittymät reaaliajassa. Tämä mahdollistaa valvonnan resurssien suuntaamisen sinne, missä riski on suurin. Sijoittajalle tämä tarkoittaa turvallisempaa toimintaympäristöä, kun valvonta pystyy puuttumaan ongelmiin ennen niiden eskaloitumista kriisiksi.
Strategiset painopistealueet 2026
Varautuminen äärimmäisiin ilmiöihin: Stressitestit ja skenaarioanalyysit talouden shokkien varalta.
Digitaalinen resilienssi: Toimintavarmuuden varmistaminen kyberuhkien kasvaessa.
Vastuullisuuden läpinäkyvyys: Viherpesun estäminen ja ESG-raportoinnin laadun varmistaminen.
Sääntelyn sujuvoittaminen: Tarpeettoman hallinnollisen taakan karsiminen samalla kun valvonta pysyy tiukkana.
Pankkivalvonta ja EKP-yhteistyö
Suomen merkittävimmät pankit kuuluvat Euroopan keskuspankin (EKP) suoraan valvontaan osana yhteistä valvontamekanismia (SSM). Finanssivalvonta toimii tässä prosessissa tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa osallistumalla yhteisiin valvontaryhmiin (JST). Vuonna 2026 tämä yhteistyö on syventynyt entisestään, ja valvonta on saumatonta yli maarajojen. Pienemmät suomalaiset pankit pysyvät Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa, mutta niihin sovelletaan samoja korkeita standardeja kuin suuriinkin laitoksiin. Valvonnassa korostuu luotonantokriteerien tiukkuus, maksuvalmiuspuskurit ja taseen laadun seuranta, jotta pankkisektori pysyy toimintakykyisenä myös taantumassa.
Pankkivalvonnan keskeinen työkalu on SREP-prosessi (Supervisory Review and Evaluation Process), jossa kunkin pankin riskiprofiili arvioidaan vuosittain. Arvioinnin perusteella pankille voidaan asettaa lisäpääomavaatimuksia, jos sen riskienhallinnassa nähdään puutteita. Vuonna 2026 valvonnassa huomioidaan erityisesti asuntolainamarkkinoiden vakaus ja kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyvät riskit, joita hallitaan makrovakausvälineillä, kuten lainakatolla ja puskurivaatimuksilla.
Pankkivalvonnan osa-alueet
- Pääomarakenne: Varmistetaan, että omia varoja on riittävästi suhteessa riskipainotettuihin eriin.
- Hallintajärjestelmät: Arvioidaan johdon ammattitaitoa ja sisäistä valvontaa.
- Liiketoimintamallin kestävyys: Tarkastellaan pankin kykyä tuottaa voittoa pitkällä aikavälillä.
- Riski-indikaattorit: Seurataan järjestämättömien luottojen määrää ja markkinariskialtistusta.
Makrovakaus ja järjestelmäriskit
Makrovakausvalvonta eroaa perinteisestä yhtiökohtaisesta valvonnasta siinä, että se tarkastelee koko rahoitusjärjestelmää yhtenä kokonaisuutena. Finanssivalvonnan johtokunta tekee neljännesvuosittain päätöksiä makrovakausvälineiden käytöstä, kuten muuttuvasta lisäpääomavaatimuksesta (countercyclical buffer) tai asuntolainojen enimmäisluototussuhteesta. Vuonna 2026 makrovakauspäätöksissä korostuu varautuminen kiinteistömarkkinoiden syklisiin muutoksiin ja rahoitusolosuhteiden kiristymiseen. Tavoitteena on estää luottokuplien syntyminen ja varmistaa, että pankit eivät lopeta luotonantoa vaikeinakaan aikoina.
Finanssivalvonta tekee tiivistä yhteistyötä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kanssa makrovakauden analysoinnissa. Yksi uusimmista työkaluista on järjestelmäriskipuskuri, jolla pyritään kattamaan pankkijärjestelmän rakenteesta aiheutuvia riskejä. Jos pankkijärjestelmä on hyvin keskittynyt tai se on voimakkaasti kytkeytynyt muiden maiden rahoitusmarkkinoihin (kuten Pohjoismaissa on tyypillistä), puskurien taso pidetään korkeana suojautumiskeinona. Lue lisää aiheesta Wikipediassa.
Makrovakausvälineet käytössä 2026
Muuttuva lisäpääomavaatimus: Reagoi luotonannon ylikasvuun talouden noususuhdanteessa.
Lainakatto: Rajoittaa asuntolainan määrää suhteessa vakuuksien käypään arvoon.
O-SII-lisäpääomavaatimukset: Kohdistuvat kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin pankkeihin.
Järjestelmäriskipuskuri: Varautuminen pitkäkestoisiin, koko taloutta uhkaaviin riskeihin.
Digitalisaatio ja DORA-asetuksen vaikutus
Finanssialan digitalisoituminen on tuonut mukanaan valtavia tehokkuushyötyjä, mutta samalla se on altistanut järjestelmät uusille riskeille. Vuonna 2026 Finanssivalvonnan toiminnassa korostuu digitaalisen häiriönsietokyvyn valvonta, jota ohjaa EU:n DORA-asetus (Digital Operational Resilience Act). Asetus asettaa tiukat vaatimukset it-riskien hallinnalle, häiriöilmoituksille ja kolmansien osapuolten (kuten pilvipalveluntarjoajien) hallinnalle. Fiva valvoo, että kaikilla finanssialan toimijoilla on kyky palautua kyberhyökkäyksistä tai teknisistä viioista ilman, että kriittiset palvelut keskeytyvät merkittävästi.
Tekoälyn käyttö finanssipalveluissa, kuten automaattisessa luotonannossa tai sijoitusneuvonnassa, on toinen valvonnan painopiste. Finanssivalvonta edellyttää, että tekoälyalgoritmit ovat läpinäkyviä, syrjimättömiä ja niiden toimintaa valvotaan jatkuvasti. Jos algoritmi tekee virheellisiä päätöksiä, yhtiön on pystyttävä selittämään päätöksenteon logiikka ja kantamaan vastuu seurauksista. Digitaalinen valvonta ei koske vain perinteisiä toimijoita, vaan myös uusia Fintech-yrityksiä, jotka haastavat perinteisiä malleja.
DORA-asetuksen valvontakohteet
- ICT-riskienhallinta: Strategiat, prosessit ja työkalut riskien tunnistamiseen.
- Häiriöraportointi: Velvoite ilmoittaa merkittävistä käyttökatkoista viranomaiselle välittömästi.
- Resilienssitestit: Säännölliset penetraatiotestit ja skenaarioharjoitukset.
- Kriittiset palveluntarjoajat: Valvonta ulottuu myös finanssialan it-alihankkijoihin.
Vakuutusvalvonta ja eläkevarojen turvaaminen
Vakuutusvalvonnan puolella Finanssivalvonnan tärkein tehtävä on varmistaa, että vakuutusyhtiöillä on riittävästi varoja korvausten maksamiseen ja että eläkeyhtiöt hoitavat suomalaisten eläkevaroja vastuullisesti. Valvonnassa käytetään Solvenssi II -kehystä, joka määrittää yhtiöiden vakavaraisuusvaatimukset riskipohjaisesti. Vuonna 2026 eläkelaitosten sijoitustoiminnan kuluja ja tuotto-odotuksia seurataan tarkasti, jotta varmistetaan järjestelmän pitkän aikavälin kestävyys väestön ikääntyessä.
Vakuutussektorin valvonnassa korostuu myös asiakassuoja. Fiva seuraa, että vakuutusehdot ovat selkeitä ja että korvauspäätökset tehdään oikeudenmukaisesti. Jos vakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta korvausta ilman perusteita, Finanssivalvonta voi puuttua menettelytapoihin yleisellä tasolla, vaikka se ei ratkaisekaan yksittäisiä riita-asioita. Sijoitusvakuutusten ja muiden yhdistelmätuotteiden myyntiä valvotaan tiukasti, jotta kuluttajat ymmärtävät niihin liittyvät kulut ja riskit.
Vakuutusvalvonnan painopisteet
Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR): Mittaa yhtiön kykyä kestää suuria vahinkokertymiä tai sijoitustappioita.
Vastuuvelan laskenta: Varmistetaan, että tulevat korvausmenot on arvioitu realistisesti.
Sijoitusten hajauttaminen: Estetään liialliset riskikeskittymät eläkevaroissa.
Menettelytavat markkinoinnissa: Huolehditaan vakuutusten läpinäkyvyydestä.
Sijoittajansuoja ja markkinoiden läpinäkyvyys
Finanssivalvonnan tehtävänä on suojata sijoittajia varmistamalla, että arvopaperimarkkinat toimivat avoimesti ja rehellisesti. Tämä tarkoittaa pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuden valvontaa: yhtiöiden on kerrottava sijoittajille kaikki olennaiset tiedot, jotka voivat vaikuttaa osakkeen arvoon. Vuonna 2026 valvonnan keskiössä on ESG-raportoinnin laatu. Sijoittajien on voitava luottaa siihen, että yritysten väitteet kestävyydestä (esim. hiilineutraalius) perustuvat tosiasioihin, ei viherpesuun. Fiva tarkastaa pörssiyhtiöiden tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia säännöllisesti havaitakseen puutteet raportoinnissa.
Sijoituspalveluiden tarjoajien, kuten pankkien ja varainhoitajien, on noudatettava MiFID II -sääntelyä, joka velvoittaa heidät selvittämään asiakkaan sijoituskokemuksen ja riskinsietokyvyn ennen tuotteiden myyntiä. Finanssivalvonta tekee ”mysteerishoppailuja” ja muita selvityksiä varmistaakseen, että sijoitusneuvonta on laadukasta eikä asiakkaille kaupata liian riskipitoisia tuotteita. Markkinoiden väärinkäyttöä, kuten sisäpiirikauppoja, seurataan kehittyneillä valvontajärjestelmillä, jotka analysoivat pörssikaupankäynnin poikkeamia.
Sijoittajansuojan työkalut
- Esiterekisteri: Fiva tarkastaa sijoitustuotteiden esitteet ennen kuin ne voidaan julkaista.
- Tiedonantovelvollisuus: Valvotaan liputusilmoituksia ja pörssitiedotteiden ajantasaisuutta.
- Sijoittajavalitukset: Fiva seuraa yhtiöiden käsittelyprosesseja, vaikka ratkaisusuositukset antaa FINE.
- Kiellot ja rajoitukset: Mahdollisuus kieltää harhaanjohtava markkinointi välittömästi.
Hallinnolliset seuraamukset ja sanktiot
Jos valvottava yhtiö tai sen johto rikkoo finanssimarkkinoita koskevia sääntöjä, Finanssivalvonta voi määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Nämä jaetaan kolmeen kategoriaan vakavuuden mukaan: rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Vuonna 2026 sanktiopolitiikka on entistä tiukempaa, ja seuraamusmaksujen suuruus voi nousta merkittäväksi, jopa prosentteihin yhtiön liikevaihdosta. Julkinen varoitus on usein maineen kannalta tuhoisa, sillä se kertoo sijoittajille ja asiakkaille vakavista puutteista yhtiön toiminnassa. Seuraamuksilla on vahva pelotevaikutus, ja ne ohjaavat toimijoita noudattamaan sääntöjä tunnollisesti.
Sanktioiden lisäksi Fiva voi käyttää muita valvontavaltuuksia, kuten rajoittaa toimiluvan mukaista toimintaa tai kieltää yksittäisen henkilön toimimisen johdossa (ns. fit & proper -arviointi). Vakavissa tapauksissa, kuten epäillyissä rikoksissa, Finanssivalvonta tekee tutkintapyynnön poliisille. Kaikki määrätyt seuraamukset ovat julkisia, ja ne julkaistaan Fivan verkkosivuilla läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Seuraamustyypit vertailussa
| Seuraamus | Käyttöyhteys | Luonne |
| Rikemaksu | Lievemmät laiminlyönnit, esim. raportoinnin myöhästyminen | Kiinteä tai ennalta määrätty summa |
| Julkinen varoitus | Menettelytapavirheet, jotka eivät vaadi rahallista sanktiota | Maineeseen vaikuttava julkisuus |
| Seuraamusmaksu | Vakavat rikkomukset, esim. vakavaraisuus- tai rahanpesusäännöt | Huomattava rahallinen rangaistus |
| Johdon toiminnan rajoittaminen | Epäpätevyys tai eettiset ongelmat johdossa | Henkilökohtainen kielto toimia finanssialalla |
ESG ja kestävyysriskien valvonta
Vastuullisuudesta on tullut pysyvä osa finanssivalvontaa. Vuonna 2026 yhtiöitä valvotaan sen perusteella, miten ne tunnistavat ja hallitsevat ilmastonmuutokseen ja sosiaalisiin tekijöihin liittyviä riskejä. Esimerkiksi pankkien on arvioitava, miten sään ääri-ilmiöt tai siirtymä vähähiiliseen talouteen vaikuttavat niiden lainasalkun arvoon. Finanssivalvonta edellyttää, että kestävyysriskit integroidaan osaksi yhtiöiden yleistä riskienhallintakehystä eikä niitä kohdella vain erillisenä raportointiasiana.
Lentopetroolin tai uusiutuvan dieselin markkinoiden kaltaiset teollisuuden siirtymät vaikuttavat suoraan rahoittajien riskiprofiiliin. Fiva seuraa, että sijoittajille markkinoitavat ”vihreät” rahastot todella sijoittavat kestävän kehityksen mukaisesti. Tiedonantovelvoiteasetus (SFDR) asettaa tähän tarkat raamit, ja Finanssivalvonta valvoo näiden kriteerien noudattamista. Tavoitteena on estää pääomien ohjautuminen kohteisiin, jotka eivät täytä luvattuja kestävyyskriteerejä.
Kestävyysvalvonnan osa-alueet
SFDR-raportointi: Rahastojen luokittelu artikloiden 8 ja 9 mukaan.
Taksonomia-yhteensopivuus: Sijoitusten kestävyyden mittaaminen EU-standardeilla.
Ilmastoriskien stressitestaus: Taseen kestävyyden arviointi ilmastoskenaarioissa.
Viherpesun valvonta: Markkinointiviestinnän ja todellisten sijoitusten vertailu.
Kuluttajansuoja ja talousosaamisen edistäminen
Finanssivalvonnan tehtävänä on myös edistää yleisön tietämystä finanssimarkkinoista ja parantaa kuluttajien talousosaamista. Mitä paremmin kuluttajat ymmärtävät ottamiaan riskejä, sitä vakaampi rahoitusjärjestelmä on. Fiva julkaisee oppaita ja varoituksia esimerkiksi sijoitushuijauksista ja kryptovarallisuuteen liittyvistä riskeistä. Vuonna 2026 kuluttajansuoja korostuu erityisesti nopeiden kuluttajaluottojen ja digitaalisten maksupalveluiden valvonnassa, joissa riskit ylivelkaantumiseen ovat suuria.
Vaikka Fiva ei ratkaise yksittäisiä riitoja, se edellyttää, että valvottavilla on asianmukaiset prosessit asiakasvalitusten käsittelyyn. Jos jokin pankki tai vakuutusyhtiö saa toistuvasti huomautuksia menettelytavoistaan, Finanssivalvonta voi käynnistää teema-arvion ja velvoittaa yhtiön muuttamaan toimintatapojaan. Tämä ”kollektiivinen kuluttajansuoja” varmistaa, että markkinoilla vallitsee terve kilpailu ja asiakkaat voivat luottaa saamiinsa palveluihin.
Kuluttajan muistilista finanssipalveluissa
- Tarkista toimilupa: Varmista Finanssivalvonnan rekisteristä, että palveluntarjoaja on säännelty.
- Lue avaintietolomake: Ymmärrä tuotteen kulut ja riskit ennen sijoittamista.
- Tunnista huijaukset: Ole varovainen ”liian hyvien” tuotto-odotusten ja painostavan myynnin suhteen.
- Tiedä oikeutesi: Hyödynnä FINEa ja Kuluttajariitalautakuntaa ongelmatilanteissa.
Yhteenveto: Finanssivalvonnan merkitys Suomelle 2026
Finanssivalvonta on vuonna 2026 kriittisempi osa yhteiskunnan resilienssiä kuin koskaan aiemmin. Maailman talouden epävarmuudet, kyberuhkat ja nopea teknologinen kehitys vaativat viranomaiselta äärimmäistä tarkkuutta ja ennakoivuutta. Onnistunut valvonta ei ainoastaan estä kriisejä, vaan se luo pohjan kestävälle talouskasvulle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Sijoittajalle Finanssivalvonta on turva, joka varmistaa pelisääntöjen noudattamisen ja markkinoiden oikeudenmukaisuuden. Vaikka sääntely voi joskus tuntua raskaalta yrityksille, sen tuoma luottamus on rahoitusmarkkinoiden kallein pääoma. Jatkuva vuoropuhelu valvottavien, viranomaisten ja EU-elinten välillä varmistaa, että Suomi pysyy vakaana ja houkuttelevana sijoituskohteena myös tulevaisuudessa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka valvoo Finanssivalvonnan toimintaa? Finanssivalvonnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta valvoo eduskunnan valitsema pankkivaltuusto. Hallinnollisesti se toimii Suomen Pankin yhteydessä.
Miten saan selville, onko jollain yrityksellä toimilupa? Voit tarkistaa kaikki valvottavat ja rekisteröidyt toimijat Finanssivalvonnan julkisesta valvottavarekisteristä Fivan verkkosivuilta.
Voiko Finanssivalvonta auttaa minua saamaan vakuutuskorvauksen? Ei suoraan. Fiva valvoo yhtiöiden menettelytapoja yleisesti. Yksittäisissä riitatilanteissa sinun tulee kääntyä yhtiön oman valituselimen, FINEn tai kuluttajariitalautakunnan puoleen.
Mikä on DORA-asetus ja ketä se koskee? DORA on EU:n asetus digitaalisesta häiriönsietokyvystä. Se koskee lähes kaikkia finanssialan toimijoita pankeista vakuutusyhtiöihin ja niiden kriittisiin it-palveluntarjoajiin.
Miten Finanssivalvonta estää rahanpesua? Fiva valvoo, että pankeilla ja muilla laitoksilla on riittävät tunnistamisjärjestelmät (KYC) ja että ne raportoivat epäilyttävistä liiketoimista rahanpesuselvittelykeskukselle.
Mikä on makrovakaus ja miksi se on tärkeää? Makrovakaus tarkoittaa koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Se on tärkeää, jotta yksittäisten pankkien ongelmat eivät kaada koko taloutta ja jotta luotonanto säilyy vakaana.
Mitä tapahtuu, jos yritys rikkoo sääntöjä? Finanssivalvonta voi määrätä rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun. Se voi myös rajoittaa yrityksen toimintaa tai johdon toimivaltuuksia.
Vaikuttaako tekoäly Finanssivalvonnan työhön? Kyllä, Fiva käyttää data-analytiikkaa valvonnan tehostamiseen ja samalla valvoo, että yritysten käyttämä tekoäly on eettistä ja sääntelyn mukaista.
Miten Finanssivalvonta rahoittaa toimintansa? Noin 95 prosenttia rahoituksesta tulee valvottavilta perittävistä valvonta- ja toimenpidemaksuista. Loput 5 prosenttia kattaa Suomen Pankki.
Kuka nimittää Finanssivalvonnan johtajan? Finanssivalvonnan johtajan nimittää eduskunnan pankkivaltuusto viiden vuoden määräajaksi.