Osinkokalenteri kokoaa yhteen Helsingin pörssin yhtiöiden osingot ja niihin liittyvät päivämäärät. Tämä artikkeli selittää kalenterin keskeiset käsitteet, käy läpi vuoden 2026 osinkoja esimerkkiyhtiöillä sekä kertoo, miten osinkoja verotetaan Suomessa.
Teksti on yleistä tietoa osingoista. Se ei ole sijoitussuositus eikä kehotus ostaa tai myydä osakkeita.
Osinkokalenterin keskeiset päivämäärät
Osinko on se osa yhtiön voitosta, jonka yhtiö jakaa osakkeenomistajille. Osinkokalenteri kertoo, milloin osinko irtoaa ja milloin se maksetaan.
Neljä käsitettä on hyvä tuntea:
Viimeinen ostopäivä on viimeinen päivä, jona osakkeen voi ostaa ja silti olla oikeutettu osinkoon.
Irtoamispäivä (ex-päivä) on ensimmäinen päivä, jona osakkeella käydään kauppaa ilman oikeutta kyseiseen osinkoon. Osakkeen kurssi laskee tyypillisesti suunnilleen osingon verran tänä päivänä, koska vastaava rahamäärä poistuu yhtiöstä.
Täsmäytyspäivä on päivä, jona omistajan on oltava merkittynä yhtiön osakasluetteloon ollakseen oikeutettu osinkoon.
Maksupäivä on päivä, jona osinko maksetaan omistajan tilille. Suomessa maksupäivä on yleensä noin 1–2 viikkoa irtoamispäivän jälkeen.
Yksi tärkeä ero on hyvä pitää mielessä: hallituksen osinkoesitys on vasta ehdotus. Lopullisen päätöksen osingosta tekee yhtiökokous, joka voi hyväksyä esityksen tai muuttaa sitä.
Milloin osinkoja maksetaan?
Suomessa osinkokausi painottuu kevääseen, koska useimmat yhtiöt pitävät varsinaisen yhtiökokouksensa maalis–huhtikuussa. Suuri osa osingoista irtoaa ja maksetaan näinä kuukausina.
Yhä useampi yhtiö on kuitenkin siirtynyt maksamaan osinkonsa useammassa erässä pitkin vuotta. Osa jakaa osingon kahdessa erässä, jotkut jopa neljässä. Tämä tasoittaa osinkojen ajoittumista, joten kalenteria voi joutua seuraamaan ympäri vuoden.
Käytännössä useimpien suomalaisyhtiöiden osingot ajoittuvat maalis–toukokuulle. Tarkat päivämäärät julkaistaan kunkin yhtiön yhtiökokouskutsussa ja pörssitiedotteissa.
Esimerkkejä vuoden 2026 osingoista
Alla on esimerkkejä muutamien seuratuimpien yhtiöiden vuoden 2026 osingoista. Luvut perustuvat yhtiöiden yhtiökokouspäätöksiin. Osinkotuotto vaihtelee osakkeen kurssin mukaan, joten se kannattaa laskea kulloisenkin kurssin perusteella.
Kevään 2026 osinkokaudella niin sanottujen kansanosakkeiden osinkotuotto oli keskimäärin noin 4,8 %, kun se edellisvuonna oli 6,5 %. Korkeimman osinkotuoton tarjosi Mandatum.
Huomionarvoista on, että osingon euromäärää ei voi verrata suoraan yhtiöiden välillä ilman kurssia. Esimerkiksi Nesteen osinko oli 0,20 euroa ja Sammon 0,36 euroa osakkeelta, mutta koska yhtiöiden osakekurssit ovat hyvin erilaiset, myös niiden osinkotuotot poikkeavat toisistaan. Sampo myös toteutti osakesplitin, mikä pienensi osakekohtaisia lukuja verrattuna aiempiin vuosiin.
Osinkojen verotus Suomessa
Osinkojen verotus riippuu siitä, millä tilillä osakkeita säilytetään. Seuraavat luvut koskevat verovuotta 2026.
Arvo-osuustili
Kun pörssiosakkeita säilytetään arvo-osuustilillä, pörssiyhtiön maksamasta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata.
Pääomatuloveroa maksetaan 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % sen ylittävältä osalta. Näin osingon tehollinen veroaste on 25,5 % tai 28,9 % pääomatulojen kokonaismäärästä riippuen.
Osakesäästötili
Osakesäästötilillä (OST) osinkoja ei veroteta tilin sisällä. Sen sijaan veroa maksetaan vasta, kun tililtä nostetaan varoja, ja silloin voitto-osuudesta menee pääomatuloveroa (30 % / 34 %).
Osakesäästötilillä osingon voi siis sijoittaa kokonaan uudelleen ilman välitöntä veroa. Toisaalta osakesäästötilillä ei saa arvo-osuustilin 15 %:n verovapaata osaa, ja koko voitosta menee nostettaessa täysi pääomatulovero. Kumpi tili on kokonaisuutena edullisempi, riippuu sijoittajan tilanteesta ja sijoitusajasta.
Ulkomaisten osinkojen kohdalla on lisäksi huomioitava lähdevero, joka peritään osingon kotimaassa. Se voidaan tietyin edellytyksin hyvittää Suomen verotuksessa.
Osinkojen ja osakkeiden myynnin verotuksesta on lisää sivulla osakkeiden myynti ja verotus.
Mitä osinkotuottoprosentti kertoo?
Osinkotuotto lasketaan jakamalla vuosittainen osinko osakkeen kurssilla. Jos osake maksaa 1 euron osinkoa ja maksaa pörssissä 20 euroa, osinkotuotto on 5 %.
Korkea osinkotuotto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita hyvää sijoitusta. Koska tuotto lasketaan kurssilla jakaen, tuottoprosentti nousee myös silloin, kun osakkeen kurssi laskee.
Jos kurssi on laskenut voimakkaasti yhtiön ongelmien vuoksi, laskennallinen osinkotuotto voi näyttää houkuttelevalta, vaikka yhtiön kyky maksaa osinkoa jatkossa olisi heikentynyt. Tästä käytetään toisinaan nimitystä osinkoansa.
Osingon kestävyyttä voi arvioida esimerkiksi näiden avulla:
Osingonjakosuhde (payout ratio) kertoo, kuinka suuren osan tuloksestaan yhtiö jakaa osinkoina. Jos yhtiö jakaa jatkuvasti yli 100 % tuloksestaan, osinko ei ole tuloksen katteessa.
Vapaa kassavirta ja velkaantuneisuus kertovat, onko yhtiöllä varaa maksaa osinkoa myös investointien jälkeen.
Perusosinko vs. lisäosinko on hyvä erottaa. Lisäosinko on usein kertaluonteinen, eikä sen varaan voi rakentaa jatkuvaa oletusta.
Kotimaiset ja ulkomaiset osingot
Suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa useimmiten kerran tai kaksi kertaa vuodessa, painottuen kevääseen. Moni ulkomainen yhtiö, erityisesti yhdysvaltalaiset, maksaa osinkoa neljä kertaa vuodessa.
Ulkomaisiin osinkoihin liittyy kaksi lisähuomiota. Ensinnäkin niistä peritään lähdevero kohdemaassa. Toiseksi euromääräiseen tuottoon vaikuttaa valuuttakurssi, jos osinko maksetaan muussa valuutassa kuin eurossa. Jos esimerkiksi euro vahvistuu dollariin nähden, dollarimääräinen osinko on euroissa pienempi.
Käsite osinkoaristokraatti tarkoittaa yhtiötä, joka on korottanut osinkoaan yhtäjaksoisesti vähintään 25 vuoden ajan. Tällaisia yhtiöitä on erityisesti Yhdysvalloissa.
Yhteenveto
Osinkokalenteri kokoaa yhteen ne päivämäärät ja summat, jotka ratkaisevat, kuka on oikeutettu yhtiön osinkoon. Keskeiset käsitteet ovat viimeinen ostopäivä, irtoamispäivä, täsmäytyspäivä ja maksupäivä.
Suomessa osingot painottuvat kevääseen, mutta yhä useampi yhtiö maksaa osinkonsa useassa erässä. Osingon euromäärää ei voi verrata yhtiöiden välillä ilman kurssia, ja verotus riippuu siitä, säilytetäänkö osakkeet arvo-osuustilillä vai osakesäästötilillä. Kuten aina sijoittamisessa, historiallinen osinko ei ole tae tulevasta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on osinkokalenteri?
Osinkokalenteri on kooste, josta näkee pörssiyhtiöiden osingot sekä niihin liittyvät päivämäärät: irtoamispäivän, täsmäytyspäivän ja maksupäivän. Sen avulla voi seurata, milloin ja kuinka paljon yhtiöt maksavat osinkoa.
Milloin olen oikeutettu osinkoon?
Olet oikeutettu osinkoon, jos omistat osakkeen viimeistään irtoamispäivää edeltävän kaupankäyntipäivän päätteeksi. Irtoamispäivänä tai sen jälkeen ostettu osake ei enää oikeuta kyseiseen osinkoon.
Miten osinkotuotto lasketaan?
Osinkotuotto lasketaan jakamalla vuosittainen osinko osakkeen kurssilla ja kertomalla sadalla. Esimerkiksi 1 euron osinko ja 20 euron kurssi antavat 5 %:n osinkotuoton.
Miksi osakkeen kurssi laskee irtoamispäivänä?
Kun yhtiö maksaa osinkoa, vastaava rahamäärä poistuu yhtiöstä. Tämä heijastuu osakkeen markkinahintaan, joka tyypillisesti laskee suunnilleen osingon verran irtoamispäivänä.
Miten osinkoja verotetaan Suomessa?
Arvo-osuustilillä pörssiosingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa, jolloin tehollinen veroaste on 25,5 % tai 28,9 %. Osakesäästötilillä osinkoja ei veroteta tilin sisällä, vaan vero maksetaan pääomatulona (30 % / 34 %) varoja nostettaessa.
Mitä eroa on perusosingolla ja lisäosingolla?
Perusosinko on yhtiön tavanomainen, toistuva osinko. Lisäosinko on usein kertaluonteinen erä, jota ei makseta joka vuosi. Jatkuvaa tulovirtaa arvioitaessa kannattaa katsoa erityisesti perusosinkoa.
Mistä löydän ajantasaisimman osinkokalenterin?
Luotettavin tieto löytyy yhtiöiden omilta sijoittajasivuilta ja pörssitiedotteista. Talousmediat ja osinkokalenteripalvelut kokoavat tietoa yhteen, mutta viralliset päivämäärät vahvistetaan aina yhtiökokouksessa.
